Vielä on grillikautta jäljellä

Viikonloppuna grillailtiin, koska onhan vielä kesä, tai ainakin grillikausi. Itseasiassa saaressa oli lämpimämpi kuin Kesäkuussa ja merikin oli jopa 15 asteista, eli täysin uimakelpoista minun kirjoissani.

Teimme liekitettyä cajunlohta, grillattua bataattia ja guacamolea. Liekitetty cajunlohi kuuluu ns. bravuureihin, se on ollut yksi suosikeistamme jo pitkään, vaikka mustaksi palanut pinta ei ehkä niin kaunis olekkaan. Idea ruuassa on se, että kala pinnoitetaan paksulla kerroksella cajun mausteseosta, jonka jälkeen maustepinta kastetaan juoksevassa rasvassa ja grillataan/paistetaan, niin että mausteet palavat, niinpä ruuasta tulee pitkälit mustaa.

DSC02460

Cajun -mausteseoksen ohje löytyy täältä:

https://vattuniemenviinikerho.net/2015/09/05/cajunlohitortillat-majoneesitaytteella/

Meillä tätä on aina purkillinen valmiina, on kovin monikäyttöinen mauste. Ruuan voi valmistaa myös pannulla, toki silloin kannattaa ottaa palohälyytin katosta jo ennen kokkailua, jos haluaa säilyttää naapurirauhan ja oman kuulon.


Grillatessa on erittäin tärkeä huolehtia nesteytyksestä, eli ”chefs juice” pitääDSC02456 olla käden ulottuvilla. Tällä keretaa lasiin valikoitui viini Bordeux -alueelta, valitettavasti viini oli sen verran mitäänsanomaton, että jää analyysi tällä kertaa tekemättä.

ToisKahurangi pinot noiraalta ruuan jälkeen nautiskelimme Alkon valikoimissa uutta tulokasta, Kahurangi estaten Pinot Noir rypäleestä valmistettua viiniä. Uusi-Seelanti on toki sydäntäni lähellä, joten olen ehkä jäävi näistä puhumaan, mutta viini oli positiivinen yllätys. Viini edusti aika tyypillistä uusiseelantilaista Pinot Noir viiniä , erona se, että ostamme useammin viinejä Marlboroughn alueelta, tämä Pinotti oli selkeästi lämpimämmältä Nelsonin alueelta. Viini oli oikein kiva seurustelujuoma, siinä oli luonnetta ja ryhtiä, mutta se soveltui silti hienosti seurustelujuomaksi. Viini ei kaivannut erityisesti ilmausta, pulisen tuntia riittänee. Uskoisin sen sopivan myös mainiosti vaikkapa karitsan kanssa juotavaksi, tässä kohtaa en tarkoita fingerporin määritelmää karitsan kanssa juomisesta. Niin ja se hintakaan ei ihan päätä huimannut, 14,20, joka on uusiseelantilaiselle viinille erittäin kohtuullinen hinta.


Noniin ja takaisin ruokaan… se guacamole, jääkaapissa oli siis neljä avokadoa jotka olivat jo erittäin kypsiä, joten mikä sen parempaa kuin tehdä guacamolea. Guacamole on mielestäni ehkä maailman paras dippikastike ja lisukeruoka melkein kaikelle. Tosin, kaupasta löytyvät guakamolen kaltaiset aineet, eivät pääse tähän kategoriaan. Harmillista kyllä, perheemme nuorin jäsen, elikkäs valkoinen karvakasa ei pääse guacamolea maistamaan, avokaado kun on koiralle myrkyllinen kuulemma.

Guacamoleen meillä on kotonakin jo useampi valmistustapa, mutta tässä viikonlopun versio:

Guacamole verde

Raaka-aineet:

4 kpl Kypsää avokaadoa kuutioituna

1 kpl Salottisipuli hienonnettuna

2 kpl Valkosipulinkynttä hienonnettuna

4 rkl Sitruunamehua

1 kpl Vihreä chili hienonnettuna

1 pnt Korianteria hienonnettuna

suolaa, pippuria ja sokeria maustamiseen


Valmistusohje:

Survo kaikki aineet kulhossa haarukalla aavistuksen kokkareiseksi seokseksi. Mausta makusi mukaan. Anna maustua jääkaapissa noin puolen tunnin ajan. Tarjoile suosikkiruokasi kanssa.

Eiköhän se grilllikausi vielä muutaman viikon kestä, näin ainakin toivon!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s