Blogin nimestä voisi päätellä, että blogi käsittelee viinejä, toisaiseki postaukset ovat kuitenkin käsitelleet Ruokaa. Noh, Ruoka ja Viini, nehän kuuluuvat yhteen eikä niitä voi toisistaan erotaa!
26-vuotiaana edessäni mahdoton tehtävä, valita viini illalliselle, valikoimana lajitelma juomia, jotka oli lähetetty Japanilaisen ruokalehden päätoimittajlale lahjana
He, jotka minut paremmin tuntevat, tietävät, että lapsuuden kodissani ei käytetty alkoholia ollenkaan. Tästä huolimatta tiesn jo ennen kuin olin täysi-ikäinen, että halusin tutustua viineihin. Heti kun passin näyttämä ikä oli yli 18-v, alkoikin viiniharrastus. Jostakin syystä olen alusat alkaen pitänyt punaviinistä enemmän kuin valkoviinistä, mutta kyllä valkkareistakin suosikkeja löytyy.
En muista mistä tämä ajatus sai alkunsa, että minä halua harrastaa viinejä, mutta selkeästi se oli olemassa ennen kuin olin koskaan viiniä maistanut; jos ei lasketa ehtoollisviiniä :).
Matka on ollut pitkä, ja erittäin mielenkiintoinen, mieltymykset ovat vaihtuneet moneen kertaan, mutta yksi asia on varma, mitä kauemmin viinejä harrastaa, sitä kalliimmaksi harrastus muuttuu!
Matkan varrellla minulla on ollut monenmoista mentoria, ensimmäisenä lukioaikaisen poikaystäväni äiti, joka sattui olemaan Kotkan Munskänkarna yhdistyksen -puheenjohtaja, hän johdattikin minut hyvin Uuden Maailman viinien pariin, eriytisesti Shiraz tuli tutuksi.
Matkustaessa on myös tullut kokeiluta hyvin erilaisia viinejä, jos matkan varrelle osuu mahdollisuus viinitilavierailuun, sen käytän. Mieleenpainuvimmat vierailut ovat kyllä Toscanasta Poggio Rubino ja Bodensellä Markgraf Von Baden.
Conti di san bonifaccio -viinitila Toscanassa
Viinissä minua viehättää sen monimuotoisuus ja kompleksisuus, samalla kuitenkin viini on hyvin yksinkertainen, joko se on hyvää tai sitten ei. Viiniä valitessa tulee ottaa huomioon tilanne, jossa viini tullaan nauttimaan, viinin karaktääri, maaperä, ilmasto, vuosikerta rypäle ja tietenkin oma mieltymys, lista voisi olla hyvin paljon pidempikin, mutta ainakin nämä. Näistä kaikista syntyy täydellinen yhdistelmä.
Mistä viineistä minä sitten pidän?
- Punaviineissä ykkössuosikkina tällä hetkellä Sangiovese rypäleestä valmistetut punaviinit, erityisesiti pientuottajien valmistamat Brunello di Montalcion ja Rosso di Montalcino viinit
- Malbec rypäleestä valmistetut viinit Argentiinasta ja tapauskhotaisesti Chilestä
- Pinot Noir rypäleestä valmsitetut viinit Uudesta Seelannista ja Ranskasta, mielenkiintoisia ovat myös Etelä-Amerikan Viinit kyseisestä rypäleestä, mutta niissä piilee suurempi riski
- Bordeux – Alue on laaja ja valikoima suuri, tämä onkin tämän hetkinen ”opiskelukohde”, Bordeux viinit ovat mahtavan moniulotteisia, mutta niissä tietotaitoni ei ole vielä sillä tasolla, että uskaltaisin asiaa tarkemmin kommentoimaan
- Riesling – onko hienompaa valkoviiniä? Riesling on herkkä mutta pirtsakka, rapean kirpeä ja sitruksinen, tuore ja hapokas, erityisesti olen rakastunut Saksan Bodensen alueen Rieslingeihin, mutta tänä kesänä olen myös tutustunut Itävallan Ri
esling -viineihin, johtka ovat vielä aavistuksen hapokkaampia kuin Saksalaiset - Kuohuvissa noudatan samaa tuoretta ja raikasta linjaa kuin valkoviineissä; Prosecco, prosecco, prosecco; Se pirskahtelee kielellä, on raikas tuulahdus kesää, sen sitruksinen kirpeä vivahde on kaukana pitkään kypsytettyjen Champanjoiden mausta
Näistä varmasti tulee jatkossa tarkempiakin postauksia, tällä hetkellä tarkemman tarkastelun alla on Itävaltalaiset punaviinit, tosin niiden saatavuus Suomessa on heikko, rypäleet kuten St.Laurent ovat täällä kovin vieraita, mutta onko näin kauan?
vattuniemenviinikerho.net 